Tuotteistaminen tammikuu 31, 2008

(Tämänkin pienoisen entryn tekemiseen meni tunteja, kiitos Elisan internetin, joka oli välillä tunteja pois päältä)

Tänään en ollut opinahjossamme saatika tunnilla mukana, mutta onneksi humakpron foorumien anti ja opiskelijakollegoitteni blogien sisältö on antanut minulle osviittaa siitä, mitä tunnilla käsiteltiin. Harmittaa sinäänsä, että päivä jäi väliin niinkin harmillisen asian kuin migreenin takia. Sen siitä saa, kun elää yhteiskunnassa, jossa istutaan lähes koko ajan koneen äärellä niin, että huonosilmäisenä mokomat joutuvat suurelle rasitukselle aina ja vain.

Markkinointi ei ole mitään jos ei ole tuotetta, joka markkinoida. Tuotetta ei ole, jos ei palvelua/tapahtumaa/esinettä/asiaa tuotteista.
Yksinkertaisesti laitettuna tuotteistamisen ideana on tehdä markkinointi, hinnoittelu, ostaminen ja myyminen helpommaksi. Tarkoituksena on koota hyvä, napakka paketti, jota tarjota eteenpäin asiakasryhmälle. Tuotteistaminen ei koske pelkästään myytävää pakettia, vaan myös sen takana seisovaa tahoa. Myös se on tuote, joka kannattaa rakentaa hyvin. Parhaimmillaan palvelun/tuotteen takana on toimiva koneisto, jonka palat ajatellaan kohta kohdalta läpi. Jokaisella tekijällä on oma osaamisalueensa ja tehtävänsä. Näin helpottuu narujen käsissä pitäminen, eikä hommat monimutkaistu silloinkaan, kun pitäisi työlle etsiä uusi tekijä. Tiedetään tarkkaan mitä haetaan, mihin hommaan. Tätä kutsutaan sisäiseksi tuotteistamiseksi.
Itse pidän tätä erittäin tärkeänä asiana. Vaikka aluksi kuulostaakin siltä, että nysvätään liikaa pikku yksityiskohtien parissa tarkoituksena on tehdä työnteosta nopeaa ja kannattavaa. Kaikilla on hyvä mieli tehdä osaansa, kun tietävät tarkkaan, mitä se pitää sisällään.

Vaikka ei aivan heti uskoisikaan on etenkin kulttuurialalla tuotteistaminen pääsääntöisen tärkeää! Näin tuottajana esimerkiksi tapahtumaa markkinoidessa sen tuotteistaminen on lähes välttämätöntä, sillä näin kokonaiskuva tapahtumasta on selkeämpi ja tätä helpompi mainostaa, että oikea kohderyhmä saadaan saapumaan paikalle. Kun itsellekin on selvää, mistä tuotteessa on kysymys on sen tarjoaminen muille helppoa.

Tuotteistaminen on onnistunut, jos osaat vastata kysymykseen “mitä myyt” helposti yhdellä lauseella ja kysymykseen “kelle myyt” kahdella lauseella. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun lähdetään rakentamaan markkinointisuunnitelmaa (kannattaa pitää mielessä myös kohderyhmä, tapahtuman imago ja sisältö, myyntikanava, pääsylipun hinta, kilpailevat asiat ja ajankohta) tapahtumalle ja tuotteelle, joka tapahtuma meille tuottajille on.

Hyvä vinkkilinkki tähän loppuun: Kansalaisfoorumi: Kulttuuritapahtuman tuottaminen.

Johdantoa markkinointiin tammikuu 30, 2008

Aloitetaanpas sangen hauskalla (?!), mutta ainakin kaiken kuvaavalla vitsillä:

Markkinointia naisen näkökulmasta: Olet bileissä. Näet siellä aivan jumalaisen ihanan nuoren miehen.
Menet hänen luokseen ja sanot: ”Olen aika hyvä sängyssä!”

Markkinointia miehen näkökulmasta: Olet bileissä. Näet siellä aivan jumalaisen ihanan nuoren naisen.
Menet hänen luokseen ja sanot hänelle “Olen aika hyvä sängyssä ja sitä
paitsi jaksan koko yön yhteenmenoon!” (Tämä on harhaanjohtavaa mainontaa, joka on lailla kiellettyä.)

Mikä on brändi? Markkinointi lähtee kuitenkin aina kunkin brändin, tuotteen, tarpeesta. Ennen kyse saattoi olla yhdestä tuotteesta ja sen näkyvästä logosta, jonka ympärille rakennettiin vahva kuva. Esiteltiin suma toiveita, odotuksia, joita tämä tuote ostajalle toteutti ja antoi. Lupauksia paremmasta, oli se sitten makuelämys tai toimivampi kotitalous, jota yksi imuri parantaa. Nykyisin brändi on kokonaisuus, jonka alla toimii yhtiö/yritys/työntekijöitä, jotka hekin ovat osa tätä tuotekuvaa. Pelkkä firman pukkaama tuotos ei tässä ole pääasia, vaan myös työntekijät, kenties jopa heidän työpaikat ja moraali ovat osa brändiä. “Jos ostat tämän paidan olet yhtä cool kun mekin ja ihan varmasti tosi katu-uskottava ja eko.” Brändi on yhtä kuin tuotetta tuottavan yhtiön arvomaailma ja imago. On takuu laadusta ja siitä, että tarjolla on oikeasti jotain hyvää. Hyviä esimerkkejä tällaisista brändeistä voisi olla vaikka Apple, Coca Cola ja Nokia (jonka julkisuuskuva on kyllä viimeaikoina ristiriitaisuuksiensa tähden rapistunut). Kulttuurialalla voisi mainita vaikka Linna Teatterin Turusta, jolla on nykyisin suurempi yleisö kuin kaupungin teatterillamme. Kyse on brändistä, josta väki tietää saavansa varmasti hyvää teatteria. Myös julisteet yms markkinointi on aina ollut ainakin henkilökohtaisesti todeten todella tyylikästä ja hyvällä maulla toteutettua.

”Marketing, whether in the arts or in any other field of human enterprise is simply the active recognition by organizations that without costumers they have nothing but costs.”
(Creative arts marketing 1995)

Markkinointiin liittyy, kumma kyllä, yhä kovin katala kaiku. Heti sielunsa silmin nähdään huijari, lipeväkielinen myyntimies. jonka läheisyydestä poistut tavaran kanssa, jota et todellakaan ollut ostamassa. mutta tämän tyypin puheiden myötä tajusit tarvitsevasi kymmenen kiloa huonoja keksejä. Mielikuva on mustavalkoinen ja kärjistävä. Kenties ennen markkinointi keskittyi siihen, että luotiin tuote, jonka jälkeen luotiin väkimassalle tarve tälle tuotteelle. Kehitettiin vielä ylellisimpiä ja kalliimpia tuotteita, jota väki kyllä osti, kunnes ei ollut varaa ja varastot täyttyivät näillä romppeilla. Näin palkattiin sitten myyntimiehiä myymään tavaroita pois pahaa aavistamattomille.
Yleinen väärinkäsitys onkin, että markkinointi on juuri myyntiä! Markkinoinnin tavoitteenahan on juuri tehdä myynti tarvitsemattomaksi. Kun markkinointi on kunnossa, hoituu myyntikin itsestään.Itse viime kesällä myin eräässä tapahtumassa korujani jakaen pöytätilan kaverini kanssa, joka myy todella kieroja pehmoleluja, joilla saattaa olla useampi silmä, kaksi päätä, pyörivä pää, kolme jalkaa… Viimeisenä päivänä otuksia oli vielä roimasti, vaikkakin niitä oli mennyt pitkin viikonloppua oikein mukavasti kaupaksi. Vaihdoimme herttaista lähestymistapaa aggressiivisemmaksi niin, että huutelimme ohikulkioille ”Rumia pupuja älyttömän kalliilla!” ”Osta animenörtti ruma pupu niin varmasti irtoaa piparia lolita-tytöiltä!” ”osta poika pupu, jolla on silmää vain sulle! (kääntäen pupun takapuolessa olevaa silmää esiin tuijottamaan)” Ja kauppahan kävi! Markkinointi taktiikkamme oli olla räväkän äänekkäitä omia itseämme. Ostamalla markkinoidun esineen asiakkaat olisivat yhtä hyviä tyyppejä kuin me. ;)

“Osta poeka ylihinnoteltu pupu niin irtoo varmasti kylillä tyttäriltä, ainakin säälistä!”

Hyvä markkinointi on kysyntään ja kilpailua kohtaan liittyvien ongelmien ratkaisemista. Kyse on selkeästi ennakoinnista, sillä elämme nykyaikana nopea syklistä elämää, jolloin on valttia oivaltaa, mitä kaivataan vuodenkin kuluttua. Pohjimmiltaan kyse on kaupallisuudesta: kaiken markkinoinnin päämääränä on saada kuluttajat ostamaan tavaroita ja palveluja.Näin kulttuurituottajan näkökulmasta aihe on kovin haastava. Miten luoda hyvä brändi, jota kaikki halajaa ja himoitsee? Tai edes on utelias kokeilemaan?

Testaanpas tammikuu 28, 2008

Verkkokurssia varten pitää luoda tällainenkin mokoma. Blogin pitäminen onkin jo tuttua puuhaa usean vuoden ajalta, mutta että oppimispäiväkirjan muodossa… Haasteellista, kerrassaan!

Toivon, että saisin tähän aikaiseksi järkevääkin tekstiä. Sellaista, jota uskaltaisi laittaa näkyville muillekin lukijoille kuin opettajille ja kurssitovereille. Itse aihe ja kurssi ovat mielenkiintoisia; tahdon oppia paljon ja aina vaan enemmän! Otapas siis tyttö itseäsi niskasta kiinni ja pysy päivärutiineissasi. Vuorokaudessa on vain liian vähän tunteja, että ehtisi tehdä kaikkea mitä tahtoisi. Monen vuoden työelämän jälkeen aina unohtaa, että enemmän aikaa vain pitäisi luovuttaa yhä koulunkäynnille. Oppiminen ei tapahdu itsestään.

Mieluisia lukuhetkiä tänne osuville ja toivottavasti nuppinne ei räjähdä tekstin sisällön (tai sisällöttömyyden) vuoksi. Kirjoittajalla on pienoinen lukihärö, joten tyhmät lauseenrakenteet ja typot pysyvät tekstissä aina siihen asti, kun pelastavat lukulasit ovat löytyneet mukaan ja paneudun asiaani hitaasti, mutta varmasti.