Aloitetaanpas sangen hauskalla (?!), mutta ainakin kaiken kuvaavalla vitsillä:
Markkinointia naisen näkökulmasta: Olet bileissä. Näet siellä aivan jumalaisen ihanan nuoren miehen.
Menet hänen luokseen ja sanot: ”Olen aika hyvä sängyssä!”
Markkinointia miehen näkökulmasta: Olet bileissä. Näet siellä aivan jumalaisen ihanan nuoren naisen.
Menet hänen luokseen ja sanot hänelle “Olen aika hyvä sängyssä ja sitä
paitsi jaksan koko yön yhteenmenoon!” (Tämä on harhaanjohtavaa mainontaa, joka on lailla kiellettyä.)
Mikä on brändi? Markkinointi lähtee kuitenkin aina kunkin brändin, tuotteen, tarpeesta. Ennen kyse saattoi olla yhdestä tuotteesta ja sen näkyvästä logosta, jonka ympärille rakennettiin vahva kuva. Esiteltiin suma toiveita, odotuksia, joita tämä tuote ostajalle toteutti ja antoi. Lupauksia paremmasta, oli se sitten makuelämys tai toimivampi kotitalous, jota yksi imuri parantaa. Nykyisin brändi on kokonaisuus, jonka alla toimii yhtiö/yritys/työntekijöitä, jotka hekin ovat osa tätä tuotekuvaa. Pelkkä firman pukkaama tuotos ei tässä ole pääasia, vaan myös työntekijät, kenties jopa heidän työpaikat ja moraali ovat osa brändiä. “Jos ostat tämän paidan olet yhtä cool kun mekin ja ihan varmasti tosi katu-uskottava ja eko.” Brändi on yhtä kuin tuotetta tuottavan yhtiön arvomaailma ja imago. On takuu laadusta ja siitä, että tarjolla on oikeasti jotain hyvää. Hyviä esimerkkejä tällaisista brändeistä voisi olla vaikka Apple, Coca Cola ja Nokia (jonka julkisuuskuva on kyllä viimeaikoina ristiriitaisuuksiensa tähden rapistunut). Kulttuurialalla voisi mainita vaikka Linna Teatterin Turusta, jolla on nykyisin suurempi yleisö kuin kaupungin teatterillamme. Kyse on brändistä, josta väki tietää saavansa varmasti hyvää teatteria. Myös julisteet yms markkinointi on aina ollut ainakin henkilökohtaisesti todeten todella tyylikästä ja hyvällä maulla toteutettua.
”Marketing, whether in the arts or in any other field of human enterprise is simply the active recognition by organizations that without costumers they have nothing but costs.”
(Creative arts marketing 1995)
Markkinointiin liittyy, kumma kyllä, yhä kovin katala kaiku. Heti sielunsa silmin nähdään huijari, lipeväkielinen myyntimies. jonka läheisyydestä poistut tavaran kanssa, jota et todellakaan ollut ostamassa. mutta tämän tyypin puheiden myötä tajusit tarvitsevasi kymmenen kiloa huonoja keksejä. Mielikuva on mustavalkoinen ja kärjistävä. Kenties ennen markkinointi keskittyi siihen, että luotiin tuote, jonka jälkeen luotiin väkimassalle tarve tälle tuotteelle. Kehitettiin vielä ylellisimpiä ja kalliimpia tuotteita, jota väki kyllä osti, kunnes ei ollut varaa ja varastot täyttyivät näillä romppeilla. Näin palkattiin sitten myyntimiehiä myymään tavaroita pois pahaa aavistamattomille.
Yleinen väärinkäsitys onkin, että markkinointi on juuri myyntiä! Markkinoinnin tavoitteenahan on juuri tehdä myynti tarvitsemattomaksi. Kun markkinointi on kunnossa, hoituu myyntikin itsestään.Itse viime kesällä myin eräässä tapahtumassa korujani jakaen pöytätilan kaverini kanssa, joka myy todella kieroja pehmoleluja, joilla saattaa olla useampi silmä, kaksi päätä, pyörivä pää, kolme jalkaa… Viimeisenä päivänä otuksia oli vielä roimasti, vaikkakin niitä oli mennyt pitkin viikonloppua oikein mukavasti kaupaksi. Vaihdoimme herttaista lähestymistapaa aggressiivisemmaksi niin, että huutelimme ohikulkioille ”Rumia pupuja älyttömän kalliilla!” ”Osta animenörtti ruma pupu niin varmasti irtoaa piparia lolita-tytöiltä!” ”osta poika pupu, jolla on silmää vain sulle! (kääntäen pupun takapuolessa olevaa silmää esiin tuijottamaan)” Ja kauppahan kävi! Markkinointi taktiikkamme oli olla räväkän äänekkäitä omia itseämme. Ostamalla markkinoidun esineen asiakkaat olisivat yhtä hyviä tyyppejä kuin me. ;)
“Osta poeka ylihinnoteltu pupu niin irtoo varmasti kylillä tyttäriltä, ainakin säälistä!”
Hyvä markkinointi on kysyntään ja kilpailua kohtaan liittyvien ongelmien ratkaisemista. Kyse on selkeästi ennakoinnista, sillä elämme nykyaikana nopea syklistä elämää, jolloin on valttia oivaltaa, mitä kaivataan vuodenkin kuluttua. Pohjimmiltaan kyse on kaupallisuudesta: kaiken markkinoinnin päämääränä on saada kuluttajat ostamaan tavaroita ja palveluja.Näin kulttuurituottajan näkökulmasta aihe on kovin haastava. Miten luoda hyvä brändi, jota kaikki halajaa ja himoitsee? Tai edes on utelias kokeilemaan?
